Askelmerkkejä digiloikkaan - toimintaa, aikaa, resurssia ja suunnitelmallisuutta

Istahdimme viikolla Kuntien Tiera Oy asiakkuuspäällikkö Kari Hyvösen kanssa keskustelemaan kunnissa vallitsevan opetuksen digitalisaation tilasta ja kehittämisen näkymistä. Karin kanssa käydyn keskustelun tuloksena muodostui kuva, josta seuraavassa muutama sana.


Digiloikka on toimintakulttuurin muutos

Keskustelumme pohjana olivat kysymykset siitä:

• Mikä on tällä hetkellä kunnissa vallitseva opetuksen digitalisaation suunta ja taso?
• Miten kuntien opetuksen digitalisaatiota tulisi yleisesti ottaen tukea?
• Miten kuntien tietohallinnon toiminnan tulee kehittyä, jotta niukkenevat resurssit osataan kohdentaa oikein?

Yksinkertaistimme Karin kanssa tätä kokonaisuutta muodostamalla Kajaanin kaupungin perusopetuksen kehittämistyötä rytmittävän kuvion "digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla", jossa aikajännettä oppimisympäristöjen ja oppimista tukevien digitaalisten välineiden käyttöönottamiselle on jaksotettu taloudellisten realiteettien sekä tämän hetkisen kehitystyön mukaisesti noin viiden vuoden aikajänteelle. Kaiken perustana on suunnitelmallisuus - opetuksen TVT-strategia sekä opettajien osaamisen kehittämisen suunnitelma. Talouden realiteettien lisäksi on huomioitava nykytilanne niin laitekannan, tietoverkkojen kuin opettajien osaamisen näkökulmasta. Nämä tekijät säätelevät sitä, millaisella aikajänteellä paikallisen opetuskentän läpäisevää toimintakulttuurin uudistamista voidaan realistisesti tavoitella.

Tietohallinnon tuki on tällä hetkellä vahvasti ja luonnollisesti vielä kuvion alaportaalla. Koulujen langattomat verkot alkavat olla kattavat, ja tänä keväänä jokaiselle perusopetuksen opettajalle on hankittu henkilökohtainen päätelaite.  Digi-mentorit tukevat opettajien välineiden käyttöä, hallintaa ja opetussisältöjen tuottamista. Monet opettajista toimivat jo toki sähköisten sisältöjen kehittämisen tasolla mutta välineet eivät vielä mahdollista kattava sähköisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä tiedon konkreettisuutta sekä oppilaan aktiivisuutta ja osallisuutta edistävässä mielessä.

Kuva: Digiloikan askelmerkit toiminnan ja tuen neljällä tasolla

Ensi vuoden perusopetuksen talousarvioon on esitetty 200 000 euron määräraha oppilaskohtaisten laitteiden hankinnalle, mikä on TVT-strategian mukaista hallittua kehittämistä. Laitehankinnassa yhden rysäyksen taktiikka ei ole hyvä, koska laitekannan käyttöönottamisen on oltava hallittua, ei kaaosta, ja välineiden käytön soveltaminen pedagogisesti tavoitteellista ja aktiivista. Huomioitava on, että euromääräinen panostus on kumulatiivinen, eikä se tuo vielä ainakaan kolmen vuoden aikajänteellä säästöjä muusta opetusmateriaalista.

Kuntien tietohallinnon rooli ja tietohallinnon resurssien oikea-aikainen ja oikean tyyppinen kohdentaminen nousee digitalisaation kehittämisessä merkitykselliseksi. Kajaanin opetuksen ja koulutuksen tietohallinnon KamIT:n on kehityttävä matkassa niin, että tuen painopiste siirtyy laitehallinnasta laitteiden käytön hallintaa tukevaan ja myös käyttöä kehittävään suuntaan (kuvion punainen rusettimainen osuus).Tämä tarkoittaa myös sitä, että koulujen vastuu laitteiden toimivuudesta kasvaa. Entinen erilliskorvattava "AV-miehen" tehtävä on heräteltävä kouluittain henkiin parin vuoden sisällä. Tällä etenemisellä digitaalisten oppimisympäristöjen täysipainotteinen hyödyntäminen oppilaiden oppimisen ja oppimismotivaation tukemiseksi on opetusta jatkuvasti kehittävällä tasolla vuosikymmenen loppuun mennessä.


Lopuksi - digiloikan askelmerkit on määritettävä ja sisäistettävä opetustoimen yhteisenä työnä

Opetuksen digitalisaation taso kunnissa on vaihtelevaa. On kouluja ja opettajia, jotka ovat opetuksessaan tässä pitkällä ja he hallitsevat sekä tuntevat alueen tarpeet suvereenisti ja on opettajia, jotka tarvitsevat paljon tukea tvt:n käytössä. Yksittäiset edistykselliset koulut tai opettajat toimivat hyvinä ladunaukaisijoina mutta eivät tee vielä kesää asiassa. Kysymys on siitä, miten koko opetustoimi ja sen henkilöstö saadaan hallitusti mukaan kehitykseen. Tämä edellyttää suunnitelmallisuutta, mallia ja tekoja, tukea, aikaa ja tietenkin resurssia. Keskeistä opetuksen digitalisaation kehittämisessä ja digiloikan onnistumisessa riittävien resurssien lisäksi onkin se, millainen kehittämisen suunta kaupungin opetustoimessa määritetään kehitystyön taustalle. Tämä toimintakulttuurin muutosta koskeva tavoite on määritettävä kussakin kunnassa itse. On rakennettava opetustoimen yhteinen "mieli" kehitystyön perustaksi, mikä edellyttää sitä että tavoite on ymmärretty niin henkilöstön, päätöksentekijöiden kuin virkamiesjohdon yhteiseksi tavoitteeksi. Tämä mieli ei synny ulkopuolelta annettuna mallina. Ulkopuolisten materiaalien ja ympäristöjen tuottajien pitääkin ymmärtää kehittää tuotettaan tästä toimijalähtöisestä näkökulmasta, koska muutoin materiaalin tuottaminen on lähinnä sattuman kauppaa ja toimintakulttuurin kehittäminen opetustoimessa on hajanaista narulla työntämistä.


Linkkejä 

Kajaanin kaupungin perusopetuksen TVT-strategia 2016-2018

Kajaanin ja Kainuun maakunnallinen opettajien TVT-koulutuksen suunnitelma