Muistetaan, että jokainen opettaja ajattelee lapsen parasta. Koulun arjessa vuorovaikutus on monimuotoista ja aina ei vältytä ongelmilta. Jos opettaja esittää huolta lapsen oppimisesta tai käyttäytymisestä kotiin päin, kannattaa meidän vanhempien muistaa, että kiusallaan yksikään opettaja ei huoltaan ilmaise. Opettaja näkee päivittäin laajan lapsiryhmän elämää ja osaa siten arvioida, milloin lapsi tarvitsee kasvuunsa tukea. Vastaavasti opettajan on muistettava kuunnella vanhempia, lastensa parhaita asiantuntijoita. Kodin ja koulun hyvällä yhteistyöllä tuemme lasten kasvua.
Osoitetaan kiinnostusta lapsen koulunkäyntiä kohtaan. Muistetaan kysyä kotona lapselta, miten koulussa meni, mitä tuli kotitehtäväksi, tarvitsetko neuvoa. Puhutaan lapselle myönteiseen sävyyn koulusta ja osoitetaan näin arvostusta koulua ja oppimista kohtaan. Vanhempien osoittama arvostus koulua kohtaan kantaa lasta pitkälle ja vie vaikeidenkin asioiden yli.
Muistetaan, että oppiminen vaatii aina ponnistelua. Huolehditaan opettajina siitä, että lapsi ja myös vanhemmat tietävät lukuvuoden aikana, missä oppimisen osalta mennään. Säännöllisen oppimisen arvioinnin avulla lapsi oppii huomaamaan yritteliäisyyden ja lopputuloksen välisen merkityksen. Opetuksesta muodostuu kasvattavaa, lapsen kasvua tukevaa opetusta. Muistetaan myös vanhempina, että tärkeintä on yritteliäisyys, eivät huippuarvosanat. Välttävä arvosana on kiitettävä, kun sen takana on ponnistelua ja työtä. Kiitettävä arvosana on heikko, jos se tulee ponnistelematta.
Lapsen kasvua tukevassa koulussa vaalitaan aktiivisesti iloista yhdessä tekemistä. Yhteiset projektit ja tapahtumat luovat kouluun yhteisöllisyyttä. Projekteissa opitaan, onnistutaan ja epäonnistutaan aina yhdessä. Ne kasvattavat lapsia huomaamaan yhteistyön ja erilaisuuden voimaa. Erilaisuutta kokien lapsi oppii vahvuuksistaan sekä kehittymisen tarpeistaan. Koulu alkaa kasvattamaan lapsen
itsetuntemusta.
itsetuntemusta.
Innostavaa lukuvuotta!
![]() |
| Loma loppuu ja työ alkaa - kissanpäivät ovat ohitse |
Olen julkaissut tämän tekstin osin samana aiempina vuosina mm. Kotiseurakuntani -lehdessä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti