Kaarinassa on tehty ymmärrykseni mukaan hienoa työtä opetuksen kehittämisen eteen ja valitussa ratkaisussa kannattaa pitäytyä - vahvuuksia vaalien ja puutteita kehittäen. Digitalisaation ensisijainen tarkoitus ei ole (oppi)kirjojen syrjäyttäminen sinänsä vaan opetuksen tavoitteet määrittävät keinot ja siten myös sähköisten välineiden käytön. Ydinkysymys on, mihin opetuksella pyritään, ja useissa blogiteksteissä olenkin painottanut seuraavia kysymyksiä: Onko tieto kohde, jolloin opetuksen tehtävänä on paljastaa ennalta annettu ja tiedetty todellisuus (muistaminen ja toistaminen)? Vai ymmärretäänkö tieto välineeksi, jolloin koulu opettaa lapsille sen, miten toimitaan eteen tulevien ongelmien kanssa (luovuus, ongelmanratkaisu, ymmärtäminen)? (ks. Oppimisen tulevaisuus - perustaitojen hallinta, merkitys ja koulun tiedonkäsitys).
Oppiminen ja koulutyö ovat monin osin tietotyön kaltaista toimintaa. Tämän vuoksi opetuksessa on mallinnettava mahdollisimman paljon tietotyön prosesseja. On oltava yhteisiä projekteja, joilla pyritään yhteisen tiedollisen tavoitteen toteuttamiseen. Tässä oppilaiden keskinäinen vuorovaikutus, suunnitelmallisuus ja erilaisten tietolähteiden parissa työskentely ovat keskiössä. Edellä kuvattu muutos koulun tiedonkäsityksessä voidaan toki saavuttaa ilman digitaalisia laitteita. Laitteet mahdollistavat kuitenkin vuorovaikutuksen ja tiedon käsittelyn rikastamisen tavalla, jota oppikirjojen tai ATK-tuntien avulla ei tavoiteta. Hifistelenkin seuraavassa opetuksen välinekysymystä tietotyön näkökulmasta.
Pilvipalvelu ja O365 mahdollistavat laitteiden ristikkäisen käyttämisen
Itselläni on työkoneena kannettava tietokone. Työpuhelin on Samsungin Android-puhelin. Tietohallinnon järjestelmät mahdollistavat tarkoin tietoturvattujen hallinnon ohjelmien käytön myös etäyhteydellä (mm. Dynasty, Rondo, eTyöpöytä, SAP). Periaatteessa voin tehdä työtäni jo nyt täysin ajasta ja paikasta riippumatta. Lisäksi käytän työssä iPadia. Töitä tulee tehtyä paljon paitsi sähköpostin äärellä myös perinteisten taulukko- ja tekstinkäsittelyohjelmien kanssa, Lynciä unohtamatta. Jotta pysyn kärryillä koulujen toiminnasta hyödynnän aktiivisesti O365:ta ja myös Googlen palveluja. Pilvipalvelu ja O365 ovatkin laitteiden sekakäytön sujuvuuden avain. OneDrive ja O365 työkalut ovat minulla sekä PC:n että iPadin ja puhelimet yhdistävä tekijä. Hallinnon ohjelmat ovat niin vahvasti omassa "verenkierrossa", että niiden käyttö ei onnistu (toistaiseksi) iPadilla mutta muutoin laitteet ja työntekeminen vuoropuhelevat kohtuullisen hyvin keskenään. Jos pitäisi tehdä valintaa välineistä tiedon tuottamisen ja käsittelyn näkökulmista, olisi yhdentekevää kumpaa laitekantaa käyttäisi, iPadia vai PC:tä. Mutta jos työskentelyyn otetaan koulutyön ja oppimista edistävien sovellusten näkökulma, tulee iPadista helposti perinteistä tietokonetta fiksumpi laiteratkaisu.
Voiko (oppi)kirja korvautua sähköisellä materiaalilla?
Oppikirjan merkitys tulee muuttumaan. Digitalisaation avulla lapsille voidaan tuottaa yksilöllistä materiaalia, jonka tuottamista oppikirjat tukevat. Tietotyössä tavoite ei pyöri yksittäisten kirjojen ympärillä. Huomionarvoista on, että monen tietotyön projektin tieto on pääasiallisesti sähköisessä muodossa ja ihmisten omistamana tieto-taitona, joka tulee osata jakaa vuorovaikutuksessa yhteiseen käyttöön. Tämä ihmisellä oleva tieto on puolestaan kokemusperäistä ja usein kirjatiedon värittämää tietoa. Tietotyön näkökulmasta on tärkeää ymmärtää myös se, että tieto on hajallaan, jopa pirstaleina, josta on luotava uusi tiedollinen kokonaisuus. Ryhmälle uuden tiedon tai uuteen muotoon rakennetun tiedon luominen vaatii aikaa, vuorovaikutusta, suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta ja tietotekniikkaa on tässä ajattelun sekä vuorovaikutuksen tuki ja jatke. Monen kunnan OPS-työ on erinomainen esimerkki tietotyön projektista. Toivottavasti pääsemme jatkossa vastaavantyyppisiin prosesseihin oppimateriaalien tuottamisessa, jakamisessa sekä opettajien osaamisen kehittämisessä (ks.
Tutkiva opettajuus: avain jäntevään koulun kehittämiseen ja opettajien ammatilliseen kasvuun).
Lopuksi
Oppikirjoihin rajoitetussa koulutyössä koulun tiedonkäsitys on ennalta tiedetyn todellisuuden toistamista. Kun opettajat ja oppilaat alkavat tuottamaan tietoa ja käsittelemään sitä yhteistoiminnallisesti ja monikanavaisesti, muuttuu koulun tiedonkäsitys luovuutta, toiminnallisuutta, ongelmanratkaisutaitoja sekä oppimisen iloa tukevaksi (ks. kuvio opettajan TVT-kehityksen portaat). Opettajalta materiaalin tuottaminen vaatii paljon mutta samalla voidaan miettiä, mitä tällainen toiminta antaa ja toisaalta, millaista toimintakulttuuria se edellyttää (ks. Laitetaan koulutyössä hyvä kiertämään! Yhteistyöllä tuetaan koulutyön mielekkyyttä, jaksamista sekä opettajan työn tuottavuutta).
 |
Kun koulutyössä siirrytään oppikirjaan sidotusta tiedosta avoimeen ja monikanavaiseen tietoon, alkaa toiminnassa painottua oppilaan aktiivinen rooli ja opetuksen ilmiölähtöisyys.
|
Oppimateriaalin tekeminen esimerkiksi OneNoteen toimii sujuvasti. Olen päässyt perehtymään läheltä o365 ja OneNoten käyttöön opetusmateriaalin tekemisessä. Voi sanoa, että oppilasta aktivoivan ja yksilöllistä oppimista tukevan oppimateriaalin tekeminen on vaikuttavaa toimintaa (ks. myös Ilmiömäistä oppimista! Digipilotointia ja oppimisen pelillistämistä). Näistä materiaaleista saataneen tarkempaa kuvausta lähiaikoina mm. Pietari Brahen koulun pilottiblogista (iPad oppimisen tukena). Myös muissakin kaupungin perusopetuksen luokissa OneNoten käyttö on pitkällä ja alla oleva Instagramkuvakaappaus näyttää häivähdyksen materiaalin mahdollisuuksista. TVT-mentorimme ovat luvanneet myös näistä kokemuksista kuvauksia blogiinsa (TVT-mentorit Kajaani)
 |
| Kajaanin TVT-mentoreiden kuvaa Lohtajan koulun 5. luokan toiminnasta O365-ympäristössä OneNotella. Koulussa ovat käytössä iPadit. |
