Uusi varhaiskasvatuslaki on osittain päivitetty päivähoitolaki, puuttuvien pykälien laki, tulkinnanvarainen laki ja ilmaisullisesti lapsilähtöinen laki. Lain valmistelun aikana päättäjät esittivät voimallisesti, että meillä on Suomessa yli 40-vuotta vanha päivähoitolaki, joka tulee päivittää 2020-luvulle. Tosiasiassa vuonna 1973 laaditun päivähoitolain pykäliä on vuosien kuluessa uudistettu niin, että valtaosa niistä on päivitetty 2000-luvun puolivälin jälkeen. Tässä suhteessa kyse on päivitetystä päivähoitolaista. Varhaiskasvatuslaista on kuitenkin nostettavissa seitsemän uudistusta:
- Siirtymä päivähoidosta varhaiskasvatukseen (VakaL 1 §)
- Päiväkotiryhmän enimmäiskoko (VakaL 5a §)
- Lapsen henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma (VakaL 7 §)
- Opetushallituksen uudistetut tehtävät (VakaL 9 §)
- Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat (VakaL 9a §)
- Toiminnan arviointi (VakaL 9b §)
- Kunnan yhteistyövelvoitteet (VakaL 11e §)
Muutoin 46 pykäläinen laki on pysynyt entisellään.
Lain tulkinnallisuus
Laki sisältää lukuisia säädösviittauksia eli lain sisältö ei määräydy vain sen omien säädösten pohjalta. Laissa viitataan mm: perusopetuslakiin, kotikuntalakiin, sosiaalihuoltolakiin, asiakasmaksulakiin sekä hallintolakiin. Päivähoitolaki säätelee esimerkiksi esiopetusta mutta perusopetuslaki määrittää pääasiallisesti esiopetuksen järjestämistä. Lapsenhuoltolaki, julkisuuslaki sekä henkilötietolaki uupuvat varhaiskasvatuslain viittauksista mutta näitäkin joutunee tarpeen vaatiessa huomioimaan. Tulkinnallisuuden osalta on oleellista huomioida, että laki ei vastaa arjen kysymyksiin, eikä laissa ole edes olemassa tulkintaa sellaisille käsitteille, kuten asianmukainen, kohtuullinen, tarpeellinen (määrä). Esimerkkeinä tällaisista tulkinnallisista ilmauksista voidaan nostaa (kursiivit):
- Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle on järjestettävä lapsen ravitsemustarpeet täyttävä terveellinen ja tarpeellinen ravinto. (2 b §)
- Toimitilojen ja toimivälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. (6 §)
- Varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle voidaan järjestää myös tarpeelliset kuljetukset. (15 §)
- Päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä oleva henkilöä vastaava määrä lapsia. (5 a §)
Lopuksi: miten tulkita lakia ryhmäkoosta?
On katsottu, että uusi varhaiskasvatuslaki ei lisää kuntien kustannuksia. Tässä suhteessa nähtäväksi jää, millainen vaikutus mm. ryhmäkoko koskevalla tarkennuksella on kuntien taloudelle. Päivähoitolaissa säädettiin aikanaan tarkasti ryhmän enimmäiskoosta (yli 3-vuotiaita sai olla yhdessä ryhmässä 20 lasta; 1-2-vuotiaita 12 lasta; alle 1-vuotiaita kuusi lasta). Sittemmin on siirrytty kasvatusvastuullinen-lapsi -suhdelukuun, mikä muutti oikeustilaa siten, että ryhmän enimmäiskoosta luovuttiin. Uusitussa laissa on päädytty näiden kahden kombinaatioon: jos kaikki ryhmän kokopäivähoidossa olevat lapset ovat alle 3-vuotiaita, ryhmän enimmäismäärä saa olla 12 lasta ja mikäli kyse on kokopäivähoidosta kaikkien lasten ollessa 3-vuotiaita, on ryhmän enimmäismäärä 21 lasta. Sääntely sallii myös erilaisten ryhmien muodostamisen. Itse katsoisin, että ryhmän enimmäiskokoa on itsestään selvästi noudatettava mutta kuten asetuksessa lasten päivähoidosta 6 § todetaan, voidaan tästä enimmäiskoosta hetkellisesti poiketa ja lähtökohtana on, että samanaikaisesti lapsia on ryhmässä laissa säädetty enimmäismäärä. Nimellisesti sijoitettuna ryhmässä voi olla enemmän kuin laissa on säädetty. Korjatkaa, jos olen tulkinnut asian väärin.
Uusi varhaiskasvatuslaki astuu voimaan 1.8.2015. Positiivisina tekijöinä uudistuksessa voitaneen pitää toiminnan arviointia, paikallisten suunnitelmien laadintaa sekä Opetushallituksen roolin vahvistamista koordinoidun kehittämistyön varmistamiseksi ja siten varhaiskasvatuksen laadun edistämiseksi läpi maan.
Kirjallisuus ja linkkejä:
Mahkonen, S. 2015. Uusi varhaiskasvatuslaki. Aluekoulutus (R). Boreal Seminars. Aluekehityssäätiö Sonkajärvi
Laki lasten päivähoidosta. Finlex
Asetus lasten päivähoidosta. Finlex
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella tuetaan hyvinvointia


Samaa mieltä, hyvin avattu! Eipä tässä nyt suureellisia asioita muutettu, pientä selvennystä ja Opetushallitukselle lupa toimia asiantuntijavirastona. Ehkä pientä muutosta ihmisissä, jotta lain henki kaikilta osin toteutuu, ellei asiat jo ole kunnossa - eihän paperi mitään taida itsekseen muuttaa. Pientä haastetta saattaa tulla tuon 5 a §:n tulkinnoissa ja sen suhteesta asetuksen poikkeamissäädökseen. Muutoin odotellaan OPH:n valmistelua suunnitelmien suhteen.
VastaaPoista"Tässä tulkinnan pystyvät tekemään vain varhaiskasvatuksen ammattilaiset."
VastaaPoistaNäinhän ei tapahdu vaan päätökset tehdään virastoissa, siis käsittämättömän kaukana lapsista ja niistä ammattilaisista.
Käsittääkseni eri kunnat ja kuntien lakimiehet tulkitsevat ryhmäkokosäädöstä eri tavoin. Uusi varhaiskasvatuslaki on ylempitasoinen asiakirja kuin vanha päivähoitoasetus. Uudessa laissa siis sanotaan, että yhdessä ryhmässä ei saa olla kerralla läsnä kuin kolmen kasvattajan verran lapsia. Se tarkoittaa sitä, että ei saa muodostaa esim. neljän kasvattajan ryhmiä. Toki lapsia voi nimellisesti olla enemmänkin, mutta kerralla ei saa läsnä olla enempää. Pääkaupunkiseudulla neljän kasvattajan ryhmät ovat aivan tavallisia. Laki tulee siis lisäämään kuntien kustannuksia huomattavasti. Neljän kasvattajan ryhmiin on yleensä palkattu vain yksi lastentarhanopettaja, mikä ei tule jatkossa riittämään.
VastaaPoistaKiitos tarkentavista kommenteista.
VastaaPoista