Aivot ja tunneäly - flowta, mielenhallintaa ja johtamista

Kirjahyllyyn on tarttunut joltain matkalta Daniel Golemanin (2014) teos Aivot ja tunneäly - uusimmat oivallukset (The Brain and Emotional Intelligence - New Insights). Lauantaisen flunssapäivän ratoksi otin napakan, vain 78 sivua käsittävän kirjan uudelleen luettavaksi. Goleman haluaa jatkaa kirjassaan tunneäly -käsitteen päivittämistä ja esitellä siinä tiiviisti aiheen tähänastiset keskeiset löydökset. Kirjan erityinen anti on se, että Goleman esittää kirjassa käytännön sovelluksia siitä, miten ihminen pystyy kehittämään aivojaan parempaan ajatteluun, itseä ja toisia innostavaan työotteeseen sekä vaikuttavampaan stressin hallintaan. Kustantajaa ja kirjailijaa tuntematta suosittelen hankkimaan ja lukemaan tämän kirjan. Seuraavassa lyhyt referointi kirjan keskeiseen teemaan sekä pari nostoa tekstistä.

Tunneäly on perustaltaan itsetuntemusta ja itsehillintää

Goleman aloittaa kirjan kysymällä, onko tunneälyä olemassa. Pelkkä älykkyys ei riitä ohjamaan toimintaa ja käyttäytymistä vaan tarvitaan aivojen muita alueita säätelemään menestyksellistä toimintaamme. Goleman toteaa "Kaiken kaikkiaan tutkimustieto kertoo siitä, että on olemassa tiettyjä aivokeskuksia, jotka hallitsevat tunneälyä, mikä erottaa nämä inhmilliset kyvyt akateemisesta (verbaalisesta, matemaattisesta ja spatiaalisesta) älystä - tai älykkyysosamäärästä..." Tunneälyn kannalta keskeiset osat aivoissamme ovat: tuntoaivokuori, pihtipoimun etuosa, ventromediaalinen otsalohko sekä oikea mantelitumake.

Golemanin kehittelmän käsitteen tunneäly teoreettinen viitekehys muodostuu:

1. Itsetuntemuksesta
2. Itsehallinnasta
3. Sosiaalisesta tietoisuudesta
4. Ihmissuhteiden hallinnasta 

Näiden neljän tekijän toimivuus heijastuu positiivisena vaikutuksena omaan toimintaan sekä muihin ihmisiin.

Itsetuntemus sijaitsee aivokuoren ja kuorenalaisien välisissä kytköksissä. Aivojen limbisen alueen alla on hermoverkko, basal ganglia, joka on aivojen primitiivinen osa mutta toimivan kytköksen avulla pystymme hallitsemaan tunteitamme osana rationaalista päätöksentekoa. Tähän liittyy myös kyky johtaa itseään, tunteitaan, asettaa itselleen päämääriä ja olla aloitteellinen. Otsalohkon ja mantelitumaakkeen toimiva kytkös on hyvän itsesäätelyn a ja o. Mantelitumakkeella on aivoissa erityisasema, joka löytyy myös alkeellisimmilta eläimiltä: jos se huomaa vaaran, tumake ottaa haltuun hetkessä koko aivot ja olemme tämän tunnekaappauksen vallassa. Olotila sotkee muistimme ja kaappauksen aikana emme opi uutta, emme kykene innovoimaan tai joustamaan. Koska aivotoimintamme on tällöin matelijan aivojen tasolla, emme kykene järkevään ajatteluun ja reagoimme asioihin tavalla, joita ehkä myöhemmin tilanteen rauhoituttua kadumme. Tietoisella kontrollilla ja omien tunteiden tuntemisella ihminen voi vähentää mantelitumakkeen kaappauksen aikaa tai ylipäätään sitä, ottaako tumake valtaa aivoissamme lainkaan.


Stressi ja stressinhallinta

Otsalohkojen ja mantelitumakkeen vuorovaikutukseen liittyy myös stressi sekä stressinhallinta. Vasemman otsalohkon hallinta on yhteydessä positiivisiin tunteisiin, ja oikea puolestaan kuormittaviin negatiivisiin tunteisiin. Jos tähän haluaa vaikuttaa itsensä ja ympäristönsä kannalta myönteisesti, on hyvä tunnistaa erilaiset hallitsevat tunnetyylit:

1. Miten helposti pahoitamme mielemme?
2. Miten nopeasti toivumme vihantunteista?
3. Miten syvästi tai intensiivisesti koemme erilaiset tunteet?

Menestymisen sekä positiivisen aivotoiminnan kannalta on hyvä tiedostaa, että niillä ihmisillä jotka ovat kokeneet onnistuneensa elämäässän (hyvät ihmissuhteet, palkitseva työ, kokee elämänsä merkitykselliseksi), he kokevat kolme positiivista tunnetta yhtä negatiivista kohden. Huipputiimeissä vastaava suhde on 5:1.


Motivaation ja flown syntyminen - onnistumisen ja menestymisen kaava

Vasemman ja oikean otsalohkon rooli motivaation synnyssä on keskeinen. Ihminen tekee sitä, mistä nauttii ja missä kokee onnistuvansa. Kun kohtaamme työssämme esteitä, ajavat motiivit meitä eteenpäin. Hyvät kokemukset onnistumisista muistuvat mieleemme ja vasen aivopuolisko aktivoituu. Ne ihmiset, joiden tunnetilaa vasen otsalohko hallitsee, ovat yleensä tunne-elämältään positiivisia. He ovat myös alttiinpia vihan tunteelle silloin, kun päämäärän tavoittaminen näyttäisi estyvän. Tämä on kuitenkin positiivista energiaa, sillä tällöin ihminen keskittää kaikki voimansa päämäärän saavuttamiseksi. Oikean otsalohkon aktiivisuus dominoivana piirteenä toimii tekemisen rajoittimena ja ihmiset luovuttavat helposti tehtävien vaikeutuessa. Tällaiset ihmiset suhtautuvat myös riskeihin varovaisesti.

Ihmisen motivaation taustalla on kolme tekijää:

1. Vallanhalu suhteessa muihin (vaikuttaminen)
2. Yhteenkuuluvuuden tarve (osallisuus)
3. Aikaansaamisen tarve (tavoiteorientaatio)

Riskinä on ylisuoriutuminen ja kuormittava stressi (vetäytyminen ja uupuminen). Mahdollisuutena nk. flow-tilan aikaansaaminen. Työelämässä johtajalla on suuri merkitys vetäytymisen ja uupumisen synnyssä. Tunteet tarttuvat - myönteiset tai kielteiset. Ihmisaivot ottavat aktiivisesti ja tiedostamattamme vastaan impulseja nk. peilisoluilta. Johtajan antama palaute (verbaalinen, ilmeet ja eleet) sekä esimerkin näyttäminen ovat merkityksellisiä tekijöitä. Henkilö, jolla on organisaatiossa eniten valtaa tai joka on henkisesti ilmeikkäin, määrittää helposti koko organisaation henkisen tilan.

Flow-tilassa eli tekemisen hurmoksessa ihmiset ylittävät itsensä, uppoutuvat sekä sitoutuvat työhönsä tuloksia synnyttävällä tavalla. Ihmisen hermosto on harmoniassa. Flow-tilaan on mahdollista päästä, kun:

1. vaatimukset ovat kykyjen sekä vallitsevan tunnetilan mukaiset
2. taitojen sekä asiantuntijuuden kehitystä tuetaan
3. työ(ympäristö) mahdollistaa hyvä keskittymisen

Sosiaaliset aivot verkossa - mantelitumakkeen kontrollin riski

Luonto suunnitteli aivomme toimimaan kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen media on tuonut siten lisähaasteen tunteiden kannalta tasapainoiseen työntekemiseen. Sosiaalisen median riskinä on, että aktivoimme viestinnällä mantelitumakkeen kontrolliin ja tämä kaappaus iskee tahtomatta myös toisiin ihmisiin. Puhutaan kyber-estottomuudesta. Verkossa ihmisen sosiaalisille aivoille ei muodostu palautekanavaa, emmekä tiedä miten toinen ihminen reagoi välittämäämme informaatioon. Sujuvan verkkoviestinnän kannalta on hyvä muistaa, että:

1. on vaalittava ihmisten kasvokkaista vuorovaikutusta ja toistensa inhimillistä tuntemista
2. sosiaalinen media on ensisijaisesti tiedonsiirron kanava, jollaiseksi viestit tulisi ymmärtää
3. verkko on siten aivojemme virtuaalinen laajennus ja siten
4. mahdollisuus ryhmän älykkyyden kehittämiselle

Emojien ja tavallisten kuvien käytön sekä niiden lukemisen suosio netissä on tätä taustaa vasten helppo ymmärtää.