Osaaminen kehittyy tekemällä ja osaamista jakamalla

Kainuulaisille rehtoreille on järjestetty AIKOPAn ja kuntien yhteistyöllä sekä Osaava -hankkeen rahoituksen myötävaikutuksella kuluvan vuoden aikana koulujen toimintakulttuurin uudistamista tukeva OsaavaKainuu -koulutuskokonaisuus. Kouluttajana ovat toimineet Kirsi Parviainen sekä Joonas Liimatainen Tamorasta.

Kainuulaisia rehtoreita koolla Osaava Kainuu -koulutuksen
osaamisen jakamista käsittelevässä koulutuspäivässä

Tänään päivän teemana on toimintakulttuurin uudistamisen yksi kulmakivi, osaamisen jakamisen kulttuurin luominen. Aamupäivän innostavista keskusteluista puin yhden juonteen tännekin tekstiksi.


Yksin tekemisestä jaettuun toimintaan

Opettajan ammatti on mielletty perinteisesti hyvin itsenäiseksi, vahvan didaktisen vapauden omaavaksi työksi. Yksin tekemisen kulttuurin on kuitenkin monin osin murtunut suomalaisessa peruskoulussa 2000-luvun aikana. Tiimit ja yhteistoiminta koulujen arjen sekä oppimisympäristöjen suunnittelussa ovat jo vitaali osaa monen koulun toimintaa. Yhteistoiminta, kollegiaalisuus ja yhdessä tekeminen entistä paremman ja oppilaiden kasvua tukevan kouluympäristön, toimintakulttuurin sekä oppimateriaalin luomiseksi on myös kehittyvän ja hyvinvoivan opettajuuden kysymys. Jaetussa toiminnassa jokainen on matkassa ja menestyjiä on todennäköisesti enemmän kuin yksin tekemisen kulttuurissa.

Jokaisen työnantajan ja jokaisen opettajan tavoitteena ovat innostuneet ja tehtäviinsä motivoituneet työntekijät ja oppilaat. Motivaatio syntyy monen tekijän yhteisvaikutuksesta mutta myös yksittäiset tekijät tai olosuhteet voivat tukea merkittävästi motivaation syntyä. John Deweyn filosofiasta voi nostaa seuraavat tekijät motivaation synnyn perustaksi:

• Konkreetti tekeminen ja toiminta yhteisön elämän kannalta merkityksellisten asioiden parissa
• Kulttuurisesti merkityksellisten asioitten tarkoituksen ymmärtäminen
• Tietoisuus toiminnan lopputuloksesta sekä vaikuttavuudesta ympäristöön tai yksilön toimintaan
• Sosiaalinen toiminta, jossa henkilö saa kokea olevansa toiminnan yksi tärkeä osa
• Sosiaalinen toiminta, jonka kulkuun pystymme vaikuttamaan
• Tietoisuus tekojen tai toiminnan sosiaalisesta merkityksestä 

Kysyin taannoin kasvatusfilosofi Nikolai Veresovilta, missä mieli tai merkitys sijaitsee. Hänen vastauksensa oli, se on välillämme. Tämä ajatus löytyy myös yllä kuvatusta Deweyn filosofiasta. Toiminta tai väline itsessään ei vielä motivoi ketään mutta toiminta toisten ihmisten kanssa luo merkityksen toiminnalle. Merkitys on toiminnassa ja siinä erityisesti ihmisten välisessä toiminnassa. On luotava olosuhteita, jotka mahdollistavat ihmisten, heidän ajatusten sekä tekemisen ja tuotosten kohtaamisen. Nämä kohtaamisen foorumit voivat olla fyysisiä tai virtuaalisia.

Uusia taitoja oppimassa ja toinen toiselle osaamista jakamassa

Lähestyn blogin otsikkoa negaation kautta - millaiseksi toimintakulttuuri muodostuu, jos toiminta on perustavanlaatuisesti yksin tekemistä:

• Yksin tekemisen kulttuurissa merkittävä motivoitumista edistävä tekijä, yhdessä tekeminen, on pois yhteisön käytöstä - motivoituminen on täysin yksilöllistä ja siksi satunnaista
• Yksin tekemisen kulttuurissa tieto on pantattua ja merkattua jonkun omistukseen - yhteisö suhtautuu tehtäviin ja työhön mustasukkaisesti, rajoja rakentaen 
• Yksin tekemisen kulttuurissa emme tunne tai tiedosta, millaista osaamista ja mahdollisuuksia ympärillämme piilee
• Yksin tekemisen kulttuurissa tieto on pantattu tai ehdollisesti toisten käyttöön luovutettu - tieto ei liiku, eikä kehity tehokkaasti
• Yksin tekemisen kulttuurissa ideat eivät kehity tai niitä ei synny juuri lainkaan - pelätään virheitä ja keskeneräisyyttä
• Yksin tekemisen kulttuurissa tunteet, kokemukset ja ajatukset ovat kunkin omia tai niitä jaetaan korkeintaan kaikkein luotetuimmille työkavereille - yhteisö rakentuu kuppikuntiin
• Yksin tekemisen kulttuurissa ongelmat ovat kunkin itsensä aiheuttamia ja siksi itse ratkaistavia - työssäjaksaminen on yhteisössä heikkoa

Tieto ja taito kehittyvät toimimalla. Jaetun tekemisen ja toiminnan kulttuurissa jokainen saa mahdollisuuden kehittyä. Joskus olen kuullut sanottavan, että Piilaakson menestys on perustunut siihen, että ihmiset jakavat tietoa ja osaamistaan keskenään ja ovat luoneet alueelle foorumeita tai tiloja, jotka luovat edellytyksiä ihmisten, tiedon sekä osaamisen kohtaamiselle. 

Linkkejä

Riitta Rautava, Motivaatio 

Martti Hellstöm, Didaktinen vapaus

ONNELLINEN TYÖYHTEISÖ ON MYÖS TUOTTAVA