Oppimistilanteessa erilaiset oppimistyylit tai roolit ovat olleet jo kauan tiedostettuja. Erilaisten roolien tulkinnan ja analyysin alullepanijana suomalaisessa koulumaailmassa voitaneen pitää Matti Koskenniemeä. Hän kuvasi teoksessaan Kansakoulun opetusoppi (1946) erilaisten oppimistyylien merkitystä koulutyön sujuvuudelle. Koskenniemi esitti, että vapaa-aikoina koululuokassa oli johtajia, aito johtajia ja valtiaita, myötäilijöitä, apureita, suosikkeja ja seurailijoita, syrjässäolijoita, eristyjiä, sivuutettuja ja torjuttuja. Oppitunneilla roolit puolestaan muuttuvat ja luokasta löytyy luokkaa hauskuuttavia pellejä, laiskoja tuplareita, opettajaa kaikissa paikoissa miellyttäviä ja kavereiden inhoamia opettajan lellikkejä, lellikkejä lievempiä opettajanhuoneen ovella palvelualttiita portsareita, priimuksia, kantelijoita jne.
Kukin voi arvioida osaltaan, millaisina roolit ilmenevät 2000-luvun koulussa mutta jossain määrin pitäisin jaottelua vanhahtavana. Aihe on kuitenkin aina ajankohtainen ja kuvaan sitä tässä tekstissä Reijo Kauppilan kirjan (2005) "Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot" näkökulmasta, aihetta kirjasta referoiden. Kirja on PS-kustannuksen Opetus 2000 sarjaa (3. uudistettu painos 2011).
![]() |
| R. A. Kauppila (2005) Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot |
Kahdeksan erilaista vuorovaikutustyyliä
Kauppila (2005, 48 - 63) on jäsentänyt vuorovaikutuksen peruskategorioita tarkemmin ja aloittaa toimintatapojen jäsentämisen nelikentällä (mts. 49), jossa vastinpareina ovat ystävällinen - aggressiivinen sekä alistuva - dominoiva. Nelikentän muodostaminen perustuu Triandiksen (1977) ja Bowlbyn (1969) esittämien ja yllä kuvattujen kaksiulotteistyyppisten luokittelujen perustalle. Kauppila tarkentaa nelikenttää kahdeksaan sosiaalista vuorovaikutuksen tapaa kuvaavaksi malliksi. Esimerkiksi ystävällisen ja dominoivan välimuodoksi Kauppila esittää ohjaavaa vuorovaikutuksen tyyliä ja aggressiivisen ja alistuvan tyyli välille sopii epävarmuus.
KUVIO Kahdeksan sosiaalisen vuorovaikutuksen tapaa (Kauppila 2005, 51)
Ystävälliselle vuorovaikutuksen tyylille on luonteenomaista kohteliaisuus ja ymmärtäväisyys. Ystävällinen ihminen on hyvä kuuntelija ja hän osoittaa toiselle ihmiselle luottamusta. Ystävällinen ihminen uskaltaa tulla lähelle ja tyylille on ominaista avoimuus. Ohjaavan vuorovaikutuksen tyylin omaava ihminen tekee helposti ehdotuksia ja kehotuksia. Hän huolehtii toisista, antaa parannusehdotuksia, muttei ole kuitenkaan dominoiva. Hallitseva ihminen pyrkii osoittamaan paremmuuttaan ja haluaan olla ensimmäinen tai osaava. Hänellä on taipumusta pyrkiä alistamaan toisia ja hän arvostelee tai käskee niinikään toisia helposti. Uhmaiseen vuorovaikutuksen tyyliin kuuluu uhittelua ja kiukuttelua. Uhmainen ihminen pyrkii rikkomaan sääntöjä, hän on katkera ja kapinoiva. Uhmainen vuorovaikutus ilmentää kostonhalua ja sopeutumattomuutta ja vuorovaikutusta häiritsevätkin iva ja pilkka. Aggressiivinen ihminen ilmaisee mielellään erimielisyyttä, kiroillee ja arvostelee toisia helposti. Tyylille kuuluvat komentelevat ja käskevät ilmaisut. Tällainen ihminen suhtautuu toisiin piittaamattomasti ja hän riitautuu helposti toisten kanssa. Epävarma vuorovaikutus on alistuvaista ja taustalle voi kehittyä joskus kaunaa ja ivaa toisia kohtaan. Epävarma ihminen on epäluottavainen toisia ja itseään kohtaan. Tyylin edustaja arkailee ja epäröi toimissaan ja hän ilmaisee pelkoa toimintansa seurauksista. Kun epävarma ihminen on vuorovaikutuksessa toisten kanssa, hän ei kykene helposti päätöksiin. Alistuva ihminen aliarvioi omia kykyjään. Hän on varovainen kannanotoissaan, ei pidä kiinni omista oikeuksistaan, turvautuu helposti toisiin ja vuorovaikutukseen liittyy myös pelkoa. Joustavan vuorovaikutustyylin edustaja on myöntyväinen toisten ehdotuksiin, luottaa toisiin, osaa miellyttää toisia, ei takerru näkemyksiinsä ja osaa antaa periksi tarvittaessa. (mts. 52 - 60.)
Sanaton viestintä
Sanattomalla viestinnällä ihminen ilmaisee suuren osan ajatuksistaan ja tuntemuksistaan toiselle. Nonverbaaliin viestintään liittyvät keskeisesti ilmeet, eleet, asento ja olemus. Lisäksi ulkoasulla, ajan- ja tilankäytöllä sekö äänillä ja puheen tempolla ilmaistaan paljon omista tunteista toisille. (Kauppila 2005, 34.)
Kasvojen ilmeillä – hymyllä ja silmillä – ihminen ilmaisee paljon. Hymy on merkki joko lähentymisestä toista kohtaan tai toisessa ääripäässään ivaa toista kohtaan. Leveä hymy on avautumisen ja välittömyyden merkki. Toisaalta pelkkä hyväntuulen hymy ei ole leveä eikä paljasta hampaita. Hymähdys yhdistettynä silmien kurtistukseen tai pikaiseen katseeseen jotain muuta kuin puhujaa kohtaan voi olla myös ivan merkki.
Silmiin katsominen on avoimuuden merkki. Puoleksi suljetut silmät tai katsahdukset voivat olla merkki välinpitämättömyydestä ja mielenkiinnon puutteesta. Harhaileva katse ilmaisee epävarmuutta tai välinpitämättömyyttä. Puhuessaan toiselle silmiin katsominen voi olla merkki halusta dominoida toista. Nenänvartta pitkin katselu ilmaisee ivaa, omahyväisyyttä, ylimielisyyttä tai dominoivuutta. Myös silmäkulmien käyttö kuunnellessa tai puhuessa on osa silmien viestintää. (mts. 35 - 36.)
Myös kädet kertovat paljon. Ristiin rinnan päälle laitetut kädet ovat merkki puolustautumisesta. Nyrkissä olevat kädet viestivät tahtoa, dominanssia tai aggressiota. Sormenpäistään yhteen liitetyt kädet ovat merkki avoimuudesta. Ristityt sormet viestivät harmoniaa ja yhtenäisyyttä. Toisaalta ihminen voi viestiä tällöin alistumista tai avunpyyntöä. Käsien hierominen viestii joko epävarmuutta tai aietta tehdä jotain. Käden vieminen leuan alle, sormen levätessä poskella tai leukapielessä tarkoittaa arvioivaa elettä. Myös leuan tunnustelu tarkoittaa arvioimista. Nenän hipaisu on sanaton ei-vastaus tai epäilyn merkki. Kädet lanteilla on merkki valmiudesta. Käsien selän taakse vienti kertoo henkilön varmuudesta, dominoivuudesta sekä arvovallan korostamisesta. Jos henkilö laittaa puhuessaan kädet pöydälle suoriksi työnnettynä on se merkki halusta olla avoin sekä halua ilmaista itseään perusteellisesti. Käden vienti poskelle on merkki kyllästymisestä. Rinnalla lepäävät kädet ovat merkki vilpittömyydestä, rehellisyydestä ja uskollisuudesta. (mts. 37 - 39.)
Vuorovaikutuksen ja erilaisten roolien analysointi
Alla olevan taulukon avulla on hahmoteltavissa määrällisesti, se millaisia vuorovaikutuksen muotoja yhteisöissä ilmentyy ja millaiset nonverbaalit ilmaukset ovat tyypillisiä erilaisille vuorovaikutustavoille. Havainnointia voidaan tarkennetaa ilmeitten, eleitten ja sijoittumisen kuvaamisella. Havainnoinnin helpottamiseksi Kauppila (2005, 62 - 63) ehdottaa luokkien tiivistämistä ne neljään kokonaisuuteen: 1) ystävällis-joustava, 2) ohjaava-hallitseva, 3) alistuva-epävarma, 4) aggressiivis-uhmaava. (Taulukko 1.)
Taulukko Sosiaalisten vuorovaikutustyylien havainnointipohja
Lähteet ja linkkejä
Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Opetus 2000. Keuruu: PS-kustannus.
Koskenniemi, M. 1946. Kansakoulun opetusoppi. Helsinki: Otava
Erilaiset tempperamentit työpaikoilla (Liisa Keltinkangas-Järvinen, YLE Areena)
Professori lyttää testien käytön työntekijöitä valittaessa – yksi asia ennustaa, kannattaako hakija palkata (Iltasanomat 14.9.2016)
Kauppila (2005, 48 - 63) on jäsentänyt vuorovaikutuksen peruskategorioita tarkemmin ja aloittaa toimintatapojen jäsentämisen nelikentällä (mts. 49), jossa vastinpareina ovat ystävällinen - aggressiivinen sekä alistuva - dominoiva. Nelikentän muodostaminen perustuu Triandiksen (1977) ja Bowlbyn (1969) esittämien ja yllä kuvattujen kaksiulotteistyyppisten luokittelujen perustalle. Kauppila tarkentaa nelikenttää kahdeksaan sosiaalista vuorovaikutuksen tapaa kuvaavaksi malliksi. Esimerkiksi ystävällisen ja dominoivan välimuodoksi Kauppila esittää ohjaavaa vuorovaikutuksen tyyliä ja aggressiivisen ja alistuvan tyyli välille sopii epävarmuus.
KUVIO Kahdeksan sosiaalisen vuorovaikutuksen tapaa (Kauppila 2005, 51)
Ystävälliselle vuorovaikutuksen tyylille on luonteenomaista kohteliaisuus ja ymmärtäväisyys. Ystävällinen ihminen on hyvä kuuntelija ja hän osoittaa toiselle ihmiselle luottamusta. Ystävällinen ihminen uskaltaa tulla lähelle ja tyylille on ominaista avoimuus. Ohjaavan vuorovaikutuksen tyylin omaava ihminen tekee helposti ehdotuksia ja kehotuksia. Hän huolehtii toisista, antaa parannusehdotuksia, muttei ole kuitenkaan dominoiva. Hallitseva ihminen pyrkii osoittamaan paremmuuttaan ja haluaan olla ensimmäinen tai osaava. Hänellä on taipumusta pyrkiä alistamaan toisia ja hän arvostelee tai käskee niinikään toisia helposti. Uhmaiseen vuorovaikutuksen tyyliin kuuluu uhittelua ja kiukuttelua. Uhmainen ihminen pyrkii rikkomaan sääntöjä, hän on katkera ja kapinoiva. Uhmainen vuorovaikutus ilmentää kostonhalua ja sopeutumattomuutta ja vuorovaikutusta häiritsevätkin iva ja pilkka. Aggressiivinen ihminen ilmaisee mielellään erimielisyyttä, kiroillee ja arvostelee toisia helposti. Tyylille kuuluvat komentelevat ja käskevät ilmaisut. Tällainen ihminen suhtautuu toisiin piittaamattomasti ja hän riitautuu helposti toisten kanssa. Epävarma vuorovaikutus on alistuvaista ja taustalle voi kehittyä joskus kaunaa ja ivaa toisia kohtaan. Epävarma ihminen on epäluottavainen toisia ja itseään kohtaan. Tyylin edustaja arkailee ja epäröi toimissaan ja hän ilmaisee pelkoa toimintansa seurauksista. Kun epävarma ihminen on vuorovaikutuksessa toisten kanssa, hän ei kykene helposti päätöksiin. Alistuva ihminen aliarvioi omia kykyjään. Hän on varovainen kannanotoissaan, ei pidä kiinni omista oikeuksistaan, turvautuu helposti toisiin ja vuorovaikutukseen liittyy myös pelkoa. Joustavan vuorovaikutustyylin edustaja on myöntyväinen toisten ehdotuksiin, luottaa toisiin, osaa miellyttää toisia, ei takerru näkemyksiinsä ja osaa antaa periksi tarvittaessa. (mts. 52 - 60.)
Sanaton viestintä
Sanattomalla viestinnällä ihminen ilmaisee suuren osan ajatuksistaan ja tuntemuksistaan toiselle. Nonverbaaliin viestintään liittyvät keskeisesti ilmeet, eleet, asento ja olemus. Lisäksi ulkoasulla, ajan- ja tilankäytöllä sekö äänillä ja puheen tempolla ilmaistaan paljon omista tunteista toisille. (Kauppila 2005, 34.)
Kasvojen ilmeillä – hymyllä ja silmillä – ihminen ilmaisee paljon. Hymy on merkki joko lähentymisestä toista kohtaan tai toisessa ääripäässään ivaa toista kohtaan. Leveä hymy on avautumisen ja välittömyyden merkki. Toisaalta pelkkä hyväntuulen hymy ei ole leveä eikä paljasta hampaita. Hymähdys yhdistettynä silmien kurtistukseen tai pikaiseen katseeseen jotain muuta kuin puhujaa kohtaan voi olla myös ivan merkki.
Silmiin katsominen on avoimuuden merkki. Puoleksi suljetut silmät tai katsahdukset voivat olla merkki välinpitämättömyydestä ja mielenkiinnon puutteesta. Harhaileva katse ilmaisee epävarmuutta tai välinpitämättömyyttä. Puhuessaan toiselle silmiin katsominen voi olla merkki halusta dominoida toista. Nenänvartta pitkin katselu ilmaisee ivaa, omahyväisyyttä, ylimielisyyttä tai dominoivuutta. Myös silmäkulmien käyttö kuunnellessa tai puhuessa on osa silmien viestintää. (mts. 35 - 36.)
Myös kädet kertovat paljon. Ristiin rinnan päälle laitetut kädet ovat merkki puolustautumisesta. Nyrkissä olevat kädet viestivät tahtoa, dominanssia tai aggressiota. Sormenpäistään yhteen liitetyt kädet ovat merkki avoimuudesta. Ristityt sormet viestivät harmoniaa ja yhtenäisyyttä. Toisaalta ihminen voi viestiä tällöin alistumista tai avunpyyntöä. Käsien hierominen viestii joko epävarmuutta tai aietta tehdä jotain. Käden vieminen leuan alle, sormen levätessä poskella tai leukapielessä tarkoittaa arvioivaa elettä. Myös leuan tunnustelu tarkoittaa arvioimista. Nenän hipaisu on sanaton ei-vastaus tai epäilyn merkki. Kädet lanteilla on merkki valmiudesta. Käsien selän taakse vienti kertoo henkilön varmuudesta, dominoivuudesta sekä arvovallan korostamisesta. Jos henkilö laittaa puhuessaan kädet pöydälle suoriksi työnnettynä on se merkki halusta olla avoin sekä halua ilmaista itseään perusteellisesti. Käden vienti poskelle on merkki kyllästymisestä. Rinnalla lepäävät kädet ovat merkki vilpittömyydestä, rehellisyydestä ja uskollisuudesta. (mts. 37 - 39.)Vuorovaikutuksen ja erilaisten roolien analysointi
Alla olevan taulukon avulla on hahmoteltavissa määrällisesti, se millaisia vuorovaikutuksen muotoja yhteisöissä ilmentyy ja millaiset nonverbaalit ilmaukset ovat tyypillisiä erilaisille vuorovaikutustavoille. Havainnointia voidaan tarkennetaa ilmeitten, eleitten ja sijoittumisen kuvaamisella. Havainnoinnin helpottamiseksi Kauppila (2005, 62 - 63) ehdottaa luokkien tiivistämistä ne neljään kokonaisuuteen: 1) ystävällis-joustava, 2) ohjaava-hallitseva, 3) alistuva-epävarma, 4) aggressiivis-uhmaava. (Taulukko 1.)
Taulukko Sosiaalisten vuorovaikutustyylien havainnointipohja
Vuorovaikutus tyyli / sanaton viestintä
|
Verbaalit ilmaukset - frekvenssit
|
Sijoittuminen / tilankäyttö
|
ilmeet
|
eleet
|
Ystävällis-joustava
Osoittaa
kuuntelua
Osoittaa luottamusta
Menee
toisen lähelle
Osoittaa avoimutta?
Ilmaisee myöntyväisyyttä toisten ehdotuksiin
Ilmaisee luottamusta toisia kohtaan
Pyrkii
miellyttämään toisia
Pystyy
joustamaan näkemyksissään
Pystyy
antamaan periksi tarvittaessa
|
||||
Ohjaava-hallitseva
Osoittaa
parempaa osaamistaan/tietämystään toisia kohtaan
Osoittaa olevansa taitava …ensimmäinen?
Tekee
ehdotuksia tai kehotuksia?
Ilmentää
dominointia?
|
||||
Aggressiivis-uhmainen
Kiukuttelua/uhittelua
Osoittaa
kapinaa tai uhmaa
Rikkoo sääntöjä
Pilkkaa/ ivaa/ halventaa toisia
Arvostelee negatiivisesti toisia/ asioita
Etsii
erimielisyyksiä?
Komentelee toisia sanallisesti tai
jollain muulla tavalla
Osoittaa
piittaamattomuutta toisia kohtaan
|
||||
Epävarma-alistuva
Aliarvioi kykyjään tai osaamistaan
Luovuttaa kannoissaan tai
tehtävissään toisille
Turvautuu toisiin asioissa
Pelkää sosiaalista kontaktia toisiin
Alistuu vuorovaikutuksessa?
Osoittaa
epävarmuutta puheissaan tai
toimissaan
Osoittaa
epäluottamusta itseä tai toisia
kohtaan
Ilmaisee
pelkoa puheitten tai tekemistensä
seurauksista
|
Lähteet ja linkkejä
Kauppila, R. A. 2005. Vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot. Vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. Opetus 2000. Keuruu: PS-kustannus.
Koskenniemi, M. 1946. Kansakoulun opetusoppi. Helsinki: Otava
Erilaiset tempperamentit työpaikoilla (Liisa Keltinkangas-Järvinen, YLE Areena)
Professori lyttää testien käytön työntekijöitä valittaessa – yksi asia ennustaa, kannattaako hakija palkata (Iltasanomat 14.9.2016)



Ei kommentteja:
Lähetä kommentti