Kainutlaatuisen oppimisen suunta 2025

Kajaanilaiset koulutustoimijat ovat tehneet viime vuosien aikana tiivistä yhteistyötä opetuksen kehittämiseksi. Haasteet ja myös tarpeet opetuksen järjestämisen osalta ovat kaikille samat. Opetussuunnitelmat ovat uudistuneet. Yhteiskunnan muutos edellyttää toimintakulttuurien uudistamista hyvän kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Digitalisaatio, työelämälähtöisyys, yritteliäisyyden sekä hyvien vuorovaikutustaitojen kasvun tukeminen ovat yhteisiä tavoitteita kouluasteesta riippumatta. Talouden niukkuus edellyttää niin ikään muuttumaan, kehittämään ja sopeuttamaan totuttuja toimintatapoja. 

Seuraava teksti on kajaanilaisten koulutustoimijoiden johtajien muotoilema visio ja tahtotilan kuvaus kouluillemme sekä oppilaitoksillemme siitä, mihin suuntaan tahdomme opetusta kaikilla kouluasteilla kehittää kajaanilaisten lasten ja nuorten entistä paremman oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Kirjelmä on lähetetty aiemmin maalis-huhtikuun aikana kouluille ja oppilaitoksille yksiköiden johdon ja henkilöstön käsiteltäväksi:  

"

Yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet 2000-luvun aikana merkittävästi talouden epävarmuuden, kiihtyvän kansainvälistymisen sekä automatisaation ja digitalisaation seurauksena. Muutos tulee jatkossa vain voimistumaan. Kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmat ovat uudistettu kuluneen neljän vuoden aikana. Yhteiskunnan muutos on ohjannut keskeisesti uudistuksia. Koululaisilta ja opiskelijoilta odotetaan perustaitojen omaksumisen lisäksi laaja-alaisempien valmiuksien omaksumista, aktiivisuutta oman toiminnan ohjaamisessa sekä yhteistoiminnallisuutta tiedon käsittelyssä ja tuottamisessa.

Kajaanin kaupungin sivistystoimiala, toisen asteen koulutusliikelaitos sekä ammattikorkeakoulun johto ovat perustaneet viranhaltijoista muodostuvan pedagogisen johtamisen ohjausryhmän, jonka tehtävänä on ohjata yhteistyössä koulujen sekä oppilaitosten toimintakulttuurin ja pedagogiikan kehittämistä. Tavoitteena on kajaanilaisten nuorten oppimisen ja kasvun tukeminen muuttuvassa yhteiskunnassa sekä koulutuksen kehittäminen valtakunnan kehityksen kärjessä. Hyvä ja muuttuva koulujen sekä oppilaitosten johtaminen ja opettajuus ovat tämän tavoitteen toteutumisen perusta. Muutos edellyttää siten meiltä jokaiselta tahtoa kehittää omia laaja-alaisen osaamisen valmiuksia. Digitalisaatiossa on kysymys ensisijaisesti ihmisten asenteista sekä koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurista.

Pedagogisen johtamisen ohjausryhmä on linjannut, että opetuksen ja koulutuksen kehittäminen rakentuu seuraavien tekijöiden toteutumiselle kaikilla kouluasteilla:

1. Ilmiöperusteinen opetus ja oppiminen (koulujen, ympäröivän yhteisön, tietoverkkojen sekä kirjastojen muodostamana yhteistyönä).
2. Oppimista tapahtuu kaikkialla. Ubiikin ja avoimen oppimisympäristön kehittäminen. Koulut muuttuvat yksilöllisten oppimisprosessien johtajiksi, oppimista tapahtuu kaikkialla, oppimisessa hyödynnetään kiinteitä ja sähköisiä ympäristöjä.
3. Tiedon jakamisen ja kehittämisen kulttuurin luominen, tiedon näkyväksi tekeminen. Koulut ovat resurssiviisaita potentiaalikeskuksia.
4. Oppimismotivaatiota ja onnistumista edistävien oppimisympäristöjen vuorovaikutus kouluissa sekä yritysten, erilaisten työyhteisöjen sekä kulttuuriympäristön kanssa.

Tavoitteena on visioida ja johtaa kajaanilainen ja kainuulainen oppiminen uudelle, psyykkistä kasvua, oppimista ja luovuutta edistävälle tasolle. Tämä tarkoittaa oppimiskäsitysten uudelleenarviointia niin, että päiväkodit ja oppilaitokset muodostavat kehittämisyhteisöjä (hubeja), joiden avulla voidaan ottaa haltuun se tietämys ja tarjonta, mitä globaali maailma tarjoaa ja jota jokainen opettaja pystyy edistämään aktiivisella, kokeilevalla ja kehittävällä työotteella. Tämä tarkoittaa myös uudentyyppisen vastuun ottamista erilaisista oppijoista / oppimistyyleistä. Kehittämisyhteisöt ja oppimisympäristöt ovat luovuuden, vastuun ja vapauden muodostama kokonaisuus.

Jokaisella kehittämisyhteisöllä on oma teemansa, mikä muodostaa viitekehyksen toimintatavalle. Periaatteessa oppija voi siirtyä jollakin periaatteella kehittämisyhteisöstä toiseen. Kehittämisyhteisöjä voi olla lukematon määrä, kunhan jollakin tavalla pystytään koostamaan tieto hyödynnettäväksi. Niitä voisi olla esim.

1. Kulttuurin kehittäjäyhteisö (musiikki, kuvataide, näyttämötaide, historia, pelit jne. eri kouluasteilta)
2. Luonnontieteiden kehittäjäyhteisö (matematiikka, fysiikka, kemia, luonnonvara-ala, CEMIS, …)
3. Teknologian kehittäjäyhteisö (Kone-metalli, ICT, logistiikka, kaivos,…)
4. Palvelujen kehittäjäyhteisö (hyvinvointiala, matkailu-ravitsemis, liiketalous,…)
5. jne…

Käytännössä kehittämisyhteisötoiminta voi olla aluksi jo toiminnassa olevat digikahvilat, pedagogiset iltapäivät, SharePointissa julkaistava opettajien osaamisen kehittämisen ja jakamisen alusta sekä eri oppilaitosten mentoreiden välinen yhteistyötoiminta. Nämä kehittämisyhteisöt sisältäisivät jatkumon esiopetus-perusopetus-toinen aste, AMK, mutta toimisivat kuitenkin limittäin toistensa kanssa. Samojen virtuaalisten seinien sisällä, mutta etenkin kainuulaisten elinikäistä kasvua ja oppimista edistävää toimintakulttuuria kehittäen. Kaikissa toiminnoissa on huomioita läpimenevänä teemana yrittäjyys, osallisuus, tasa-arvo ja kestävä kehitys.

Tavoitteena on, että Kajaanissa/Kainuussa on maailman paras koulu vuonna 2025. Osaamisen kautta turvaamme kainuulaisille hyvän tulevaisuuden.

Edellytämme, että oppilaitoksissa käsitellään tämä asiakirja ja pohditaan, miten itse kukin sisäistää tulevaisuuden koulun ja miten nämä asiat otetaan osaksi arjen käytäntöjä.

Kajaanissa 17. maaliskuuta 2017

Mikko Saari, sivistysjohtaja 

Turo Kilpeläinen, toimitusjohtaja/rehtori (KAMK)

Anssi Tuominen, johtaja (toisen asteen koulutusliikelaitos)
Päivi Rissanen, perusopetuksen johtaja 

Eija Heikkinen, kehitysjohtaja (KAMK)

Raimo Sivonen, rehtori, ammatillinen koulutus
Markku Nissinen, rehtori, Kajaanin lukio

"

Tulevaisuus tehdään tässä ja nyt. Hyvän tulevaisuuden tekeminen
toteutuu, kun lapset saavat mahdollisuuden työskennellä tulevaisuuden
oppimisympäristöissä