Olen saanut kunnian työskennellä vuodesta 2012 alkaen Opetushallituksen perusopetuksen
opetussuunnitelman perusteita laativassa rakenne- ja tavoitetyöryhmässä. Työryhmän tehtävänä on ollut kirjoittaa ehdotus esi- ja
perusopetuksen sekä lisäopetuksen perusteiden rakenteeksi. Tähän on sisältynyt perusopetuksen arvoperustan, tehtävän, tavoitten sekä toimintakulttuurin linjausten
muodostaminen. Lisäksi työryhmä on laatinut esityksen siitä, miten
opetussuunnitelman keskeinen tavoite, laaja-alainen osaaminen määritetään
osaksi sisällöllisiä ja toiminnallisia tavoitteita, ja mitkä ovat opetuksen
eheyttämisen toteuttamisen periaatteet. Työryhmän puheenjohtajan Irmeli
Halisen ja Opetushallituksen opetusneuvosten työ on ollut vakuuttavaa. Opetushallitus on huolehtinut ansiokkaasti eri sidosryhmien laajan osallistamisen ja sen, että eri tahot ovat prosessin alusta alkaen saaneet aidon mahdollisuuden vaikuttaa työn sisällön muodostumiseen. Työryhmän muut jäsenet - opettajat, rehtorit, yliopiston tutkijat - ovat
tuoneet työskentelyyn ja opsin perusteisiin sisällön, jonka tuloksesta voidaan olla kiistämättä
ylpeitä. Koen olevani etuoikeutettu, kun olen saanut tehdä työtä
tällaisessa ryhmässä!
Koulun toimintakulttuuria muuttava ja lapsen kasvua tukeva ops
Kohta on kuntien vuoro ottaa ops-paketti
haltuunsa. Töitä on toki jo monessa kunnassa tehty usean vuoden ajan opettajia
ja sidosryhmiä osallistaen sekä ennen kaikkea pedagogista keskustelua vaalien. Onkin todettu, että tätä opetussuunnitelmaa ei tehdä kirjoittamalla
vaan keskustelemalla. Tavoite on ollut alusta alkaen, ei enempää
eikä vähempää, kuin peruskoulun toimintakulttuurin uudistaminen. On jo pitkään
oltu tietoisia koulutyön motivaation ja mielekkyyden laskusta sekä ennen
kaikkea siitä, että vallalla oleva sisältöpainotteinen toiminta ei tue
riittävästi lasten kasvua moniarvoisessa ja globaalissa yhteiskunnassa.
Opetussuunnitelman uudistamisen myötä koulu on muuttumassa lopultakin lasten
kasvua sekä henkistä ja fyysistä hyvinvointia tukevaksi toimijaksi. On alettu
ymmärtämään, että ilman kasvatusta ja hyvinvointia ei yhteiskunnassamme
saavuteta vaurautta ja osaamisen kasvua.
Kainuun kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä opsin laadinnassa
Kainuussa ops-työtä tehdään yhteistyössä
yhdeksän kunnan kesken (Kajaani, Sotkamo, Kuhmo, Suomussalmi, Vaala, Puolanka,
Paltamo, Hyrynsalmi ja Ristijärvi). Kuntien keskinäinen yhteistyötyö on jo vuosia ollut
tiivistä ja sitä on tehty erityisesti opettajien täydennyskoulutuksen saralla
sekä kuntien sivistys- ja opetustoimen johdon kesken. Jo tältä perustalta oli
selvää, että yhteistyötä tullaan tekemään myös opsin laadinnassa. Keskeiset
tavoitteet yhteisen ops-prosessin perustana ovat olleet:
1) yhteistyöllä pystytään hyödyntämään
paremmin kunnissa oleva opettajien hyvä osaaminen
2) yhteinen esi- ja perusopetuksen
suunnitelma varmistaa, että kainuulaiset lapset saavat nauttia laadukkaasta
opetuksesta asuinpaikastaan riippumatta
3) kuntien talouden kannalta on järkevää,
että luodaan yksi yhteinen organisaatio Kainuuseen opetussuunnitelman
laatimiseksi, kuin että jokainen kunta loisi tätä varten omansa (yhdeksän
kertaa)
Linjaus yhteiselle työlle tehtiin vuoden
2013 aikana. Tällöin myös kunnissa alettiin virittäytymään
opetussuunnitelmatyöhön tutustumalla kukin omaan tahtiin ja omat
viestintäkanavat hyödyntäen perusteluonnoksiin. Samalla aloitettiin
Osaava-rahoituksen avulla opettajien täydennyskoulutus,. Kainuuseen on koulutettu hankkeen avulla, työyhteisökouluttaja
Asko Leppilammen sekä paikallisen täydennyskoulutusyksikön AIKOPA:n ja sieltä
Kaisa Ottavainen-Nurkkalan vetämänä niin kutsuttuja kehityksen suuntaajia
(kesuttajia). Kaikkiaan kuntiin on koulutettu yhteensä liki 50 kesuttajaa.
Kesuttajat ovat sisäisestä täydennyskoulutuksesta ja konsultoinnista
kiinnostuneita opettajia, joiden varaan on nyt pystytty perustamaan opetussuunnitelman eri aihealueiden työryhmien runko. Koulu on asiantuntijaorganisaatio ja opettajat erittäin korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Tätä resurssia halutaan hyödyntää sisäisen koulutuksen kehittämiseksi ja ops-työn laadun varmistamiseksi. Tämän lisäksi kunnat ovat
osallistuneet erilaisiin ops-koulutuksiin kukin omien lähtökotien ja tarpeiden
mukaisesti. On katsottu, että oppi ei ojaan kaada ja on etu, että omaksumme
mahdollisimman paljon ops-tietoa tulevan työn perustaksi. Koulutuksien annin
osalta on keskitytty erityisesti saadun tiedon siirtämiseen henkilöstön keskuudessa
sekä opettajien osallistamiseen. Kouluissa on pidetty aktiivisesti yllä
opetussuunnitelmallista keskustelua.
Lukuvuoden 2014 - 2015 alusta Kainuuseen
palkattiin kaksi yhteistä opetussuunnitelmakoordinaattoria, toinen
esiopetukseen (Kaisa Mustonen) ja toinen perusopetukseen (Eija Heikkinen). Kuntien sivistys- ja koulutoimen johtajat muodostavat ohjausryhmän ops-työlle. Koordinaattorit ovat valmistelleet yhteistyössä kesuttajien, Leppilammen,
AIKOPAN sekä kuntien sivistysjohdon kanssa vuoden 2015 alusta alkavaa
konkreettia opsin laadintaa. Kajaanin rehtorikollegion toimesta on
valmisteltu tuntijakoesitys kuntiin, josta kunnat tekevät päätöksen viimeistään
tammikuuhun 2015 mennessä. Tavoitteena on yhteinen tuntijaon perusta (tavoite 226 h), jonka pohjalta kunnat voivat tarkentaa omansa. Syksyn 2014 aikana kunnissa on järjestetty
opetussuunnitelmatyötä koskevia veso-koulutuksia kesuttajien vetämänä. Näiden koulutusten tavoitteena on ollut virittää yhdeksän kunnan opettajat yhteisen tavoitteen saavuttamiseen. Kaikkiaan ops-työhön orientoiva prosessin voidaan sanoa olleen sopivan intensiivinen ja Kainuussa voidaan sanoa, että olemme valmiita opsin laadintaan.
Uusi ops on mahdollisuus koulun kehittämiselle
Päivitys blogitekstiin 4.11.14 klo 21.50: Opetushallituksen lupaamat e-perusteet valmistuvat alkuperäisessä aikataulussa (helmi-maaliskuu 2015). Aiheesta lisää Opetushallituksen sivuilta:
http://www.oph.fi/ajankohtaista/verkkouutiset/101/0/eperusteet_palvelu_tulossa_osaksi_opintopolkua?language=fi&utm_source=twitterfeed&utm_medium=twitter
Lisätietoa ops-prosessista
Täyttä asiaa, Mikko. Ihan kiintoisaa hommaa tämä 'plokkaaminen'.
VastaaPoistaKiitos. Eilen oli kuntien yhteistä veso-koulutusta aiheeseen ja toiminta oli hyvää. Kesuttajat olivat tehneet hyvää työtä.
VastaaPoista